Teflon-pintainen kamelontti saa paikan

Tässä vaiheessa projektia alitajuntani on niin työllistetty, että en oikeastaan lakkaa ajattelemasta ratkaistavia ongelmia ja tehtäviä töitä hetkeksikään.

Eikö töitä tosiaankaan voi järjestää niin, että 2 pv viikossa käyttäisi kokouksiin ja sähköposteihin ja loput 3 keskittyisi täydellä teholla palvelujen rakentamiseen?

Projektipäällikön pitäisi olla teflon-pintainen, kestohymyilevä kameleontti, joka vaatisi jokaiselta kykyjensä mukaan ja vastaisi tarpeiden mukaan.

Keskity! Yksi este kerrallaan

Nyt jos koskaan tarvitaan keskittymistä. - Aamulla kiroilin ja syytin tietotekniikkaa, kun ohjelmat eivät auenneet ja selaimet hyyvyivät. Ryhdyin sitten tutkimaan konettani ja löysin kymmenittäin auki olevia sähköposteja, dokumentteja ja selainikkunoita koko viikon ajalta. Vaikka muistia on vähän (koneessa), saattaa sen käyttäjässäkin olla jotain vikaa.

Miksi tuntuu niin mahdottomalta tehdä yksi asia kerrallaan valmiiksi? Eikä pelkästään tunnu, vaan se on mahdotonta. Vai onko?

Pahoittelemme tapahtunutta ja tutkimme asiaa

Olemme loppusuoralla; enää lokakuu suurimman palvelun rakentamista ja julkaisu! Jonka jälkeen ekstranettien rakentaminen ja avaaminen. Hmm. Sen jälkeen ylläpitovaihe, jonka aikana on opeteltava uudet prosessit. Tätä nimitetään muutoksen hallinnaksi. Ehkä jo projektin ulkopuolinen vaihe, mutta tärkeä.

Lisäksi projektin päättäminen: dokumentaation järjestäminen ja säilöntä (suuri osa on jo tallessa ja saatavilla, mutta ehkä pientä järjestämistä kaivataan) sekä onnistumisten ja epäonnistumisten reflektointi.

Tekninen toimittaja ei ole ollut niin taitava kuin oletimme. Jokainen bugipäivitys on tuonut uusia virheitä korjattujen tilalle. Kun näistä on raportoitu, vastaus on ollut: "Pahoittelemme tapahtunutta ja tutkimme asiaa. Virhe korjataan seuraavassa bugipäivityksessä." (...joka taas tuottaa uusia bugeja....)

Vaikka tiedän aikaisemmasta kokemuksesta, että näin käy jokaisen vähänkin monimutkaisemman järjestelmän kanssa, olen hämmästynyt siitä, miten hajallaan projektinhallinta teknisen toimittajan puolella tuntuu olevan.

Toisaalta ilonaiheita ovat

• itsenäisesti ja aikataulussa etenevät sisällönsyöttäjät
  
• kaikki iloiset, kriittiset työkaverit sekä
  
• onnistuneesti toteutetut toiminnallisuudet uudessa palvelussa
  

Omalla kohdallani suurin ongelma on ajankäytön hallitsemattomuus. Vapaana olevan ajan vähyys. Vaikka ponnistelen kuinka ja teen minkä kerkeän, jostain tulee lisähommia ja kaikki on ikuisesti kesken...

Seis maailma, tahdon ulos! Tekemättömien töiden luettelo pursuu suustani kuin vaahto hulluksi tulleesta pesukoneesta.